Siirry sisältöön

Mitä ihmettä? -podcast

Mitä ihmettä? on Suomen tunnetuin podcast standardeista. SFS ja Suomen Podcastmedia ovat tuottaneet podcast-sarjaa yhteistyössä vuodesta 2022. Sarjassa sukelletaan arjen kummallisuuksien pariin ja etsitään piilotettuja koodeja, standardeja, joihin joka päivä törmäämme mutta joita emme tule pohtineeksi. Jaksot juontaa Harri Moisio, ja sarjassa vierailee niin standardoinnin asiantuntijoita kuin julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Jaa kuuntelukokemuksesi tunnisteella #standardeista.

Mitä ihmettä? -podcastissa standardit tuodaan esiin osana laajempaa ilmiötä. Podcast tarjoaa jokaisessa jaksossa yleistä tietoutta ja kiinnostavia näkökulmia aiheesta, standardeja unohtamatta.

Mitä ihmettä? -podcastia voi kuunnella kaikilla suurilla podcast-alustoilla. Spotifyn lisäksi löydät Mitä ihmettä? -podcastin esimerkiksi Apple Podcastista ja Suplasta.

Kuuntele uusin jakso: Mitä ihmettä, joutaako paperinen passi pian roskiin?

Harrin vieraina ovat erityisasiantuntija Laura Kolinen valtiovarainministeriöstä sekä ID-keskuksen päällikkö Christoffer Bonn Maahanmuuttovirastosta.

Minkä perusteella meidät tunnistetaan? Ennen käytettiin vain kasvokuvaa, mutta nykyisin keinot ovat tarkempia: on sormenjälkiä ja liikkumisen seurantaa. Digitaalisen identiteetin lompakkoa kehitetään parhaillaan ja pian sen pitäisi helpottaa monenlaista asiointia. Matkalle lähtiessä passi löytyy helposti ja niin ikään ajokortti voi pian kuulua samaiseen lompakkoon. Mikä tämä lompakko oikein on ja mitä etua siitä on käyttäjälle?

Kausi 3

20. Mitä ihmettä, miksi kuurosateiden ennustaminen kesäisin on ihan mahdotonta?

Harrin vieraina ovat laatupäällikkö Jari-Pekka Mörsky mittalaitteita valmistavasta Vaisalasta sekä Forecan ja MTV:n meteorologi Markus Mäntykannas.

Joskus sääennuste menee pieleen, luvattua sadetta tai paistetta ei tulekaan, miksi näin? Mikä kaikki vaikuttaa ennusteiden luotettavuuteen ja kuinka pitkän ajan päähän säätä voidaan ennustaa luotettavasti? Millaisia standardeja sään ennustamisen taustalta paljastuu? Miten suomalaisesta Vaisalasta on tullut globaali markkinajohtaja? Entä mistä kaikesta koostuu meteorologin työpäivä tv-lähetyksen lisäksi?

19. Mitä ihmettä, miksi ulkoilukuntoilupaikat ovat alkaneet muistuttaa ulkokuntosaleja?

Harrin vieraina ovat Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki ja ulkokuntoilulaitteita valmistavan Omnigymnin tuotepäällikkö Juho Lahti.

Viime vuosina ulkoliikuntapaikkojen suunnittelu on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin. Millaisia ovat modernit ulkokuntoilupaikat? Mitä niiltä vaaditaan ja miten ne houkuttelevat ihmisiä käyttäjikseen? Entä miten standardit voivat auttaa ulkokuntoiluvälineiden suunnittelussa ja hankinnassa sekä turvallisuuden varmistamisessa?

18. Mitä ihmettä, miksi asiat pitää ilmaista niin vaikeasti?

Harrin vieraina ovat viestintästrategi ja Työelämän tyhjänpuhujat -kirjan tekijä Laura Niemi sekä Postin sisältösuunnittelija ja Selkeä kieli, toimivat tekstit -kirjan kirjoittaja Eeva Öörni.

Digitalisaatio ja lisääntynyt tietotyö ovat lisänneet niin sanottua jargonia. Kapulakieli voi helpottaa asiantuntijoiden keskinäistä kommunikaatiota, mutta kun se liukuu viranomais- ja yritysteksteihin, ollaan ikävän äärellä. Pahimmillaan epäselvä kieli saa lukijan kysymään, mikä vika minussa on, kun en ymmärrä. Voivatko jotkin tekstit todella olla liian vaikeita ja epäselviä ja mitä asialle voisi tehdä?

Selkeä kieli on myös standardoitu, se ei ole mielipideasia. Tässä jaksossa on luvassa vinkkejä ymmärrettävän kielen tuottamiseen.

17. Mitä ihmettä? Tämän kaiken jätevesi paljastaa meistä!

Harrin vieraina ovat Tarja Pitkänen. Hän on johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja apulaisprofessori Helsingin yliopistosta, sekä vesiasiain päällikkö Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä.

Vessanpönttöä vetäessä eivät standardit ole välttämättä ensimmäisenä mielessä, mutta ne liittyvät olennaisesti jäteveden puhdistamiseen ja siihen, miten jätevesiä tutkitaan. Jätevedestä ja sinne päätyneistä esineistä paljastuu tärkeitä asioita erilaisista taudeista ja niiden etenemisestä. Mitä kaikkea jätevesi meistä paljastaakaan?

16. Mitä ihmettä, miksi maailman onnellisin kansa uupuu töissä?

Harrin vieraina ovat Työterveyslaitoksen työturvallisuuden johtava tutkija Pia Perttula sekä Kiwa Inspectan tuotepäällikkö Sini Ahlgren. Kiwa tekee muun muassa erilaista testausta, tarkastusta ja sertifiointeja yrityksissä.

Suomi on seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Samaan aikaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee työnsä kuormittavaksi ja erityisen suuressa riskissä ovat nuoret naiset. Syitä on monia, mutta työtahti on yksinkertaisesti kiristynyt, erilaisia tietojärjestelmiä on runsaasti ja työpäivän huokoisuus on vähäisempää kuin aiemmin. Miten työntekijä voi pitää itsestään parempaa huolta? Entä, miten työnantaja voi kohentaa työssä jaksamista?

15. Mitä ihmettä, voiko lähikaupan oliiviöljy olla väärennettyä?

Harrin vieraina ovat Ruokaviraston kemian yksikön johtaja Annikki Welling sekä ruoka-aiheisiin perehtynyt tietokirjailija Mari Koistinen.

Ajatus ruokapetoksen kohteeksi joutumisesta tutussa lähikaupassa tuntuu kaukaiselta, mutta todellisuudessa ruokaa väärennetään jatkuvasti. Maailmalla ruokaväärennökset ovat laaja ja laiton bisnes, ja valitettavasti eri tavoin väärennettyjä elintarvikkeita kulkeutuu Suomeenkin. Miten väärennösten jäljille päästään? Ja mistä kuluttaja tai kauppias voi tunnistaa, onko mansikka kotimaista vai ulkomaista? Hunaja varmasti sitä, mitä luvataan?

14. Mitä ihmettä, enkö saa mennä huvipuistoon ilman kenkiä?

Harrin vieraina ovat Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin johtava asiantuntija Mervi Murtonen.

Huvipuiston pyörittäminen ei ole rakettitiedettä, mutta tiesittekö, että huvipuistoja suunnittelevat usein avaruusinsinöörit? Kävijät luottavat siihen, että huvipuistossa on turvallista ja turvallisuus on kaiken A ja O puistojen toiminnalle. Miksei esimerkiksi vuoristoradan kyytiin saa mennä ilman paitaa tai kenkiä? Millaisia erilaisia turvatoimia huvipuistoilla on ja miten laitteissa hurvitteleva kävijä voi itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa?

Kausi 2

13. Mitä ihmettä, miten väestönsuojien jätehuolto järjestyy, jos ulos ei todellakaan pääse?

Harrin vieraina turvallisuuden tunnetta luomassa kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll ja Temet Group Oy:n neuvonantaja Jyrki Ronkainen.

Kömmimme syvälle väestönsuojiin sekä tutustumme turvallisuusuhkiin ja niihin varautumiseen. Mitä muu maailma voi oppia Suomelta turvallisuusuhkiin varautumisesta ja Suomen väestönsuojista? Mitä Suomessa pitäisi tapahtua, että väestönsuojia tarvittaisiin tositilanteessa? Entä mikä on standardien rooli väestönsuojien rakentamisessa ja laajemmin turvallisuuden alalla?

12. Mitä ihmettä, meneekö pikamuoti koskaan pois muodista?

Harrin vieraina tekstiilien kierrätyksen ja kiertotalouden käänteitä puimassa Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n asiantuntija Katri Pylkkänen sekä VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Pulloja on kierrätetty Suomessa jo yli 70 vuotta, mutta tekstiilien kierrätys on vasta alkamassa ja se myös tuntuu kuluttajasta hyvin vaikealta. Mikä on oikea paikka erilaisille käytöstä poistettaville tekstiileille ja miksi tekstiilien kierrättäminen on niin pahuksen vaikeaa? Mikä on kuluttajan vastuu kierrättämisessä ja kiertotaloudessa? Entä miten pikamuotiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä. Mikä on digitaalinen tuotepassi ja miksi pesulappua ei saisi leikata?

11. Mitä ihmettä, eikö sähkölentokoneilla liidetäkään kohti kestävää matkailua?

Harrin vieraina näkemyksiä vaihtamassa Rambollin projektipäällikkö ja kestävän matkailun asiantuntija Kaisa Merilahti sekä vastuullisuuteen erikoistunut viestinnän asiantuntija, matkailutoimittaja ja tietokirjailija Heidi Kalmari.

Loma jättää jäljen sekä sydämeen että ympäristöön. Millä kaikilla tavoin matkailu vaikuttaa matkakohteisiin, siellä asuviin ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön? Onko yksittäisen matkailijan valinnoilla mitään merkitystä? Mikä on yksittäisen ihmisen vastuu kestävämpään matkailuun pyrittäessä? Onko lentäminen matkailun pääpahis ja mikä neuvoksi? Entä miten standardit voivat tehdä matkailusta kestävämpää?

10. Mitä ihmettä, miten pelkkä kangas voi karkottaa hyttysen?

Harrin vieraina puimassa kesälomiin liittyviä huomaamattomiakin säännöksiä Yhteinen Toimialaliitto ry:n (YTL) asiantuntija Suvi Pasanen ja Kirami Oy:n tietohallinto- ja talousjohtaja Eero Rantanen.

Standardit eivät jää lomalle ja hyvä niin. Useat standardit turvaavat huoletonta ja leppoisaa lomailuamme, jotta me voimme ottaa rennosti. Tiesitkö, että standardien avulla voidaan muun muassa estää hyttysen pistoksia? Entä millainen on uimapatjan tai snorkkelin testaajan työpäivä? Mitä kesäaktiviteettien sääntelystä tulee tietää, vai tarvitseeko tavallisen tallaajan edes ajatella asiaa?

9. Mitä ihmettä, miksi Suomi häviää myös kilpailukyvyssä Ruotsille?

Harrin vieraina kilvan keskustelemassa kilpailukyvystä Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori ja Suomen Standardisoimisliiton SFS ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Suomi ei vielä hyödynnä standardeja kilpailukyvyn edistämiseksi ja Suomessa strateginen standardisointi on lasten kengissä. Miksi ihmeessä annamme etumatkaa muille maille? Onko niin, että Kiina vie ja muut vikisevät? Entä peseekö Ruotsi tässäkin Suomen 6-0 ja miksi tämä Suomi-Ruotsi-maaottelu pitäisi ottaa tosissaan? Miten siis kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa standardien avulla ja miksi kansallisen standardointistrategian laatiminen on niin tärkeää?

Kausi 1

8. Mitä ihmettä, miksi haudankin syvyys on säänneltyä?

Harrin vieraina ovat Suomen hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Ville-Pekka Jokela ja varapuheenjohtaja Ilkka Ollonen. He ovat pitkän linjan hautaustoimistoyrittäjiä, jotka tietävät, mitä ihmisen multiin saaminen vaatii ja millaisia toiveita asiakkailla on.

Miksi Suomessa haudan syvyyden on oltava vähintään 1,5 metriä? Miksi vainajaa ei passaisi haudata polyesterisessa rippipuvussa? Entä miksi Suomessa ei tehdä enemmän balsamointeja?Hautaukseen liittyy paljon erilaista sääntelyä ja erilaisa standardeja. Millaisia?

7. Mitä ihmettä, miksi jalkapallokenttien tekonurmi on testattu laboratoriossa?

Unelmien pelikentille ja kiehtovaan välineurheilun maailmaan meidät johdattavat olosuhdepäällikkö ja UEFAn stadiontarkastaja Tero Auvinen sekä Suomen naisten U23-joukkueen valmentaja Jarmo Matikainen Suomen Palloliitosta. Takaavatko standardit heidän mielestään reilun pelin?

Jalkapallo on maailman suosituin laji niin harrastajien kuin tv-katsojien määrällä mitattuna.
Erityisesti huipputasolla lajiin, pelattavaan alustaan, maaleihin, stadionin valaistukseen, palloihin ja jopa otteluiden televisiointiin liittyy valtava määrä sääntöjä ja koodeja. Käytössä on maailmanlaajuisia ISO- ja eurooppalaisia EN-standardeja, lisäksi FIFAlla on omat standardinsa. Nyt suunnitteilla on jopa luonnonnurmen standardointi! Miten ihmeessä se onnistuu? Ja mitä tapahtuu, kun tekonurmikentillä käytetystä kumirouheesta joudutaan EU- komission määräyksestä kuuden vuoden sisällä luopumaan?

6. Mitä ihmettä, kaappaavatko verkkorikolliset kohta kahvikoneitakin?

Harri Moision vieraiksi saapuvat kyberturvan tuntija, johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi-ja väestötietovirastosta ja IT-standardisoinnin tuntija, standardointijohtaja Elina Huttunen SFS Suomen Standardeista.

Tietoturvasta huolehtiminen ei ole mitään tähtitiedettä. Jo oikealla asenteella pääsee pitkälle, vaikka verkkorikolliset vaanivatkin 24/7. Tietokoneissa riittää koodeja, salattujakin, mutta miten paljon tietoturvastandardit ja sertifikaatit lisäävät kansalaisten ja yritysten turvallisuutta?

5. Mitä ihmettä, miksi tuopilla on niin monta kokoa?

Harrin vieraina standardien monipuoliseen maailmaan meidät johdattavat johtava kehitysasiantuntija Anu Kostiainen ja tietopalveluassistentti Tuomo Hirvonen SFS Suomen Standardeista.

Miksi ruuvissa on tietynlaiset kierteet? Miksi iso tuoppi voi olla 0,4, 0,5 tai 0,58 litraa? Ja miksi vaatteiden kokomerkinnät ovat samat, mutta vaatteiden koot vaihtelevat? Esimerkiksi pölypussiostoksilla erilaisten mallien ja koodien keskellä yhdenmukaisuutta tulee ikävä. Valtaisiko maailman kaaos ilman standardeja? Millaisiin tarpeisiin standardeja tarvitaan?

4. Mitä ihmettä, miksi korkki pysyy kiinni pullossa?

Harri Vieraina Anoran (entinen Altia) pakkauskehityspäällikkö Juha Ylisiurua ja SFS Suomen Standardien johtava asiantuntija Janne Kalli kertovat, millainen on tulevaisuuden muovikorkki.

Oletko koskaan ajatellut niinkin arkista asiaa kuin pullonkorkkia? Niitähän on maailmassa miljoonittain ja valitettavasti iso osa päätyy vesistöihin muovijätteeksi. EU on laatinut kertakäyttömuoveja vähentävän SUP-direktiivin, joka pistää Suomessakin pullot ja korkit uusiksi. Viimeistään kesällä 2024 muovikorkkien pitää pysyä pullossa kiinni muovilangan avulla vielä sen avaamisen jälkeen. Miten varmistetaan, ettei korkki osuu nenään tai silmään?

3. Mitä ihmettä, eivätkö kaikki lelut olekaan turvallisia?

Harrin vieraina ylitarkastaja Anja Merenkivi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista sekä asiantuntija Elisa Ervasti SFS Suomen Standardeista.

Leikki on lasten työtä ja arkea, mutta leluja heille ostavat yleensä aikuiset.
Mitä erilaiset merkinnät kertovat siitä, kenelle lelu soveltuu? Voiko luottaa siihen, että kaikki marketista hankitut lelut ovat turvallisia? Vieläkö isoisän perintöleluilla voi leikkiä huolettomin mielin? Luvassa on ihmettelyä legopalikoiden koosta sekä siitä, miksi ihmeessä virkamiehen tehtäviin kuuluu leluostoksilla käyminen.

2. Mitä ihmettä, voiko kuka tahansa tehdä kasvojen pistoshoitoja?

Harrin veraina Suomen kosmetologien yhdistyksen puheenjohtaja Anne Parkkinen sekä toimitusjohtaja ja plastiikkakirurgi Timo Pakkanen Sairaala Siluetista.

Kauneuskirurgiasta ja erilaisista pistoshoidoista on tullut arkipäivää yhä useammalle. Mutta tiesitkö, että joitain täytehoitoja voi tehdä vaikka rekkakuski? Mitä kaikkea säädellään, missä on vielä puutteita? Tässä jaksossa puhutaan standardeista, joista kosmetologin tai kirurgin asiakkaalla ei välttämättä ole käryäkään, vaikka ne hänen terveytensä vuoksi onkin laadittu.

1. Mitä ihmettä, saammeko kohta seksileludirektiivin?

Harrin vieraiksi saapuvat seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen Kaalimadosta ja johtava asiantuntija Pipsa Korkolainen Tukesista.

Seksilelut ja -välineet ovat yleistyneet nopeasti. Niitä myydään nykyään jopa marketeissa. Kauppa on käynyt niin kuumana, että turvallisuus meinasi unohtua. Ruotsalaiset kirurgit kyllästyivät siinä määrin leikkaamaan ihmisten sisään jääneitä seksivälineitä, että ryhtyivät pohtimaan turvallisuutta. Lääkäreiden aloitteesta syntyi vuosi sitten ensimmäinen kansainvälinen seksilelustandardi ISO 3533. Nyt seksileikit sujuvat turvallisemmin, kun aikuisten leluissa on yhä useammin naruja, sormireikiä ja kahvoja, jotta esineet saa itse tai kumppanin avustuksella ruumiinaukoista pois.

Kysy lisää

Panu Lempiäinen

Markkinointiviestinnän asiantuntija
Soita: +358 45 879 2595
Viesti: panu.lempiainen@sfs.fi